Toimiva riskien arviointi näkyy arjessa – tule mukaan testaamaan uusia ratkaisuja
Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan palkansaajille sattui viime vuonna 109 000 työtapaturmaa. Työelämän kehityksestä huolimatta tapaturmien määrä on viime vuosina ollut kasvussa.
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi ovat työpaikoille keskeinen keino tunnistaa ja hallita työn turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä riskejä ennen kuin mitään sattuu. Kyse ei ole vain teollisuuden, rakentamisen tai muiden korkean riskin toimialojen asiasta, vaan lakisääteisestä velvoitteesta kaikille työnantajille toimialasta tai työpaikan koosta riippumatta.
Riskien arvioinnin arvo syntyy teoista
Työpaikan vaaroja voivat olla esimerkiksi melu, kemikaalit ja liukkaat lattiat mutta yhtä hyvin kiire, epäselvät vastuut ja häiriöt tiedonkulussa. Tapaturmatilastot herättävät kysymään, kuinka hyvin työpaikkojen nykyiset vaarojen arvioinnin käytännöt toimivat.
Monen työpaikan arjessa vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi on toki tuttua, mutta arvioinnin jatkuvuus, osallistuminen ja vaikuttavuus jäävät usein vajaiksi. Keväällä 2026 käynnistynyt Työturvallisuuskeskuksen vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin hanke tarttuu juuri tähän haasteeseen.
Riskien arvioinnin tulisi olla arkea ohjaava, jatkuva ja osallistava toimintatapa, eikä pakollinen lomakesavotta, joka jää irralliseksi työpaikan kehittämisestä. Kun arviointiprosessi toimii, hyödyt ovat kiistattomia: tapaturmia vältetään, työtavat muuttuvat turvallisemmiksi, työolot paranevat ja turvallisuuskulttuuri vahvistuu. Yhteinen tekijä tässä on selkeä – arvioinneista seuraa jotain näkyvää.
Kysely paljasti työpaikkojen kehittämistarpeita
Hanke alkoi tiedonkeruuvaiheella, jossa koottiin aineistoa työpaikkojen kokemuksista ja kehittämistarpeista. Vastauksissa nousi esiin useita haasteita:
- Riskien arviointia tehdään, mutta vaikuttavuus jää monesti puolitiehen. Riskien arviointia tehdään, mutta arvioinnit eivät aina johda systemaattisiin toimenpiteisiin, seurantaan tai oppimiseen.
- Työssä tapahtuvat muutokset, läheltä piti -tilanteet ja tapaturmat eivät aina johda riskien arvioinnin päivittämiseen. Esimerkiksi uudet työvälineet, muuttuneet työmenetelmät ja -prosessit tai suojavarusteet voivat jäädä arvioinnin ulkopuolelle. Läheltä piti -tilanteista ja tapaturmista kertynyt tieto unohdetaan päivittää arviointeihin, jolloin tilannekuva työpaikan riskeistä on vanhentunut.
- Jatkuvuudessa on haasteita. Prosessi katkeaa liian helposti tunnistamiseen ja arviointiin. Toimenpiteet, niiden seuranta ja palaute ratkaisevat, ohjaako arviointi todella arjen työtä ja päätöksentekoa.
- Myös osallistumisessa ja sitoutumisessa riskien arviointiin kerrottiin olevan puutteita. Osa tekee aktiivisesti, toiset taas juuri ja juuri välttämättömän. Riskien arviointi voidaan kokea ylimääräiseksi työksi etenkin silloin, jos sen vaikutuksia ei nähdä käytännössä. Kun johto ja esihenkilöt ovat mukana ja johtavat tekemistä, arvioinnin pohjalta saadaan aikaiseksi näkyviä muutoksia, joiden toteuttaminen edellyttää toki resurssien käyttöä.
- Osaamisessa on edelleen aukkoja. Helposti havaittavat riskit osataan usein arvioida, mutta esimerkiksi harvinaiset työtilanteet ja nopeasti muuttuvat olosuhteet voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Työpaikat tarvitsevat konkreettista tukea siihen, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja miten arviointia tehdään.
Vastauksista nousi myös muita kiinnostavia havaintoja. Monella alalla viime hetken riskikartoitus ja turvallisuushavainnot ovat näkyvä osa arkea ja tuovat konkreettista hyötyä. Ne eivät korvaa työturvallisuuslain 10 § edellyttämää järjestelmällistä vaarojen selvittämistä ja arviointia, mutta täydentävät sitä erinomaisesti.
Myös tekoäly voi tulevaisuudessa tarjota uusia mahdollisuuksia vaarojen arviointiin. Sitä ei vielä juuri käytetä, mutta hajallaan olevan tiedon kokoaminen, havaintojen analysointi ja toimenpiteiden ideointi voisivat keventää arviointityötä ja parantaa vaikuttavuutta.
Yhteenvetona: riskejä arvioidaan, mutta prosessi ei aina jatku tunnistamisesta käytännön toimenpiteisiin ja seurantaan. Kehittämisen ydin on tehdä arvioinnista jatkuvaa ja saada olennaiset toimijat työpaikalla mukaan niin, että arvioinnit johtavat toimenpiteisiin ja palaavat takaisin arkeen.
Tule mukaan kehittämään riskien arviointia
Jos kiinnostuit siitä, miten riskien arvioinnista voitaisiin tehdä nykyistä vaikuttavampaa, tule mukaan kehittämistyöhön. Hankkeessa käynnistyy pian vaihe, jossa ideoita ja pidemmälle kehitettyjä luonnoksia testataan työpaikoilla.
Osallistumalla pääset kokeilemaan ratkaisuja, jakamaan näkemyksiäsi ja vaikuttamaan niiden kehittämiseen.
Jos haluat mukaan, ilmoittaudu mukaan kehitystyöhön viimeistään 4.9.2026. Ensimmäinen testausjakso järjestetään alkusyksystä, ja ilmoittautuneet saavat myöhemmin lisätietoa testaamisesta.
Kirjoittaja
