Kaupan ala
Kaupan ala on tavaroiden ostoon ja myyntiin keskittynyt toimiala, joka koostuu tukku- ja vähittäiskaupasta. Tukkukaupan asiakkaina ovat yritykset, ja vähittäiskaupan kohderyhmänä ovat kuluttajat. Tukkukaupat myyvät tuotteita sekä vähittäiskaupalle edelleen välitettäväksi että myös tuotteen loppukäyttäjille, kuten teollisuudelle ja muille yrityksille. Vähittäiskaupan tehtävät ovat tuotteiden hankinta, varastointi, jakelu ja myynti.
Kauppa on elinkeinoelämän suurin ja etenkin nuorten työllistäjä, ja sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin kymmenen prosenttia. Toimialana se painii kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Rakennemuutos ja digitaalinen murros näkyvät vahvasti kaupan alan työssä.
Työturvallisuuden erityispiirteet
Työturvallisuuden ja -terveyden haasteita kaupan alalla ovat fyysisesti kuormittavat työasennot ja ‑liikkeet, tapaturmavaarat, yötyö sekä asiakastilanteissa kohdattu epäasiallinen kohtelu, häirintä ja väkivallan uhka. Työympäristön yleisiä haittatekijöitä ovat lämpötilan vaihtelut, veto, sisäilman epäpuhtaudet sekä melu. On tärkeää, että sekä työnantajat että työntekijät tuntevat työn ja työympäristön vaaratekijät ja yhteistyössä parantavat työturvallisuutta.
Yhteinen työpaikka
Kaupan alalla työturvallisuuden hallinta on monien organisaatioiden ja toimijoiden yhteinen tehtävä ja haaste. Kaupan alan yritykset käyttävät erilaisia alihankintapalveluita, kuten siivous-, kunnossapito-, vartiointi- ja ICT-palveluita. Työpaikalla saattaa työskennellä myös itsenäisiä ammatinharjoittajia esimerkiksi tuote-esittelijöinä ja vaikkapa kausiluonteisesti vuokratyöntekijöitä varastossa tai myymälässä. On tärkeää, että lainsäädännön velvoitteet ovat eri toimijoiden tiedossa ja yhteistyöllä ja yhteistoiminnalla koordinoidaan ja kehitetään toimintaa niin, että työympäristö saadaan mahdollisimman turvalliseksi kaikkien kannalta.
Yhteiseksi työpaikaksi on työturvallisuuslaissa määritelty sellainen työpaikka, jolla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja. Jos jonkin osapuolen työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen, on työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien riittävällä yhteistoiminnalla ja tiedottamisella huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä.
Työsuojelun yhteistoiminnan osapuolet yhteisellä työpaikalla ovat pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja sekä tämän palveluksessa oleva työsuojeluvaltuutettu. Tämä valtuutettu edustaa myös työpaikalla työskentelevien ulkopuolisten työnantajien työntekijöitä asioissa, jotka liittyvät
- työtoimintojen yhteen sovittamiseen
- työpaikan liikenteen ja liikkumisen järjestelyihin
- yleiseen järjestykseen ja siisteyteen
- yleissuunnitteluun
- työolosuhteiden ja työympäristön yleiseen turvallisuuteen ja terveellisyyteen.
Muut työsuojelun yhteistoiminta-asiat käsitellään asianomaisen työnantajan ja hänen palveluksessaan olevan työsuojeluvaltuutetun kesken. Ulkoisen työnantajan palveluksessa olevalla työsuojeluvaltuutetulla on oltava kulkuyhteydet yhteisellä työpaikalla.
Yhteinen työpaikka ja sitä koskevat velvoitteet
- Yhteisellä työpaikalla työskentelee samanaikaisesti eri työnantajien työntekijöitä tai itsenäisiä työnsuorittajia alihankintasuhteessa.
- Yhteisellä työpaikalla työn johto ja valvonta ja siihen liittyvät työnantajan velvollisuudet kuuluvat kunkin yrityksen omalle työnantajalle.
- Palveluita tilaava, pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja, huolehtii siitä, että ulkopuolisten työnantajien työntekijät saavat riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä.
- Palvelun tuottajana toimivan työnantajan tulee myös pitää tilaajatyönantaja ajan tasalla työhön liittyvistä vaaroista ja haitoista.
Yhteisten vaarojen työpaikka
Yhteisten vaarojen työpaikka eroaa yhteisestä työpaikasta siinä, että toimijat ovat toisiinsa nähden itsenäisessä asemassa. Yhtenäisessä tilassa toimivien velvollisuutena on olla keskenään yhteistoiminnassa ja tiedottaa toisilleen havaitsemistaan haitta- ja vaaratekijöistä ja niiden poistamisesta ja tarpeellisten toimintojen yhteen sovittamisesta.
Kauppakeskus ei ole työturvallisuuslain 49 §:n määrittelemä ns. yhteinen työpaikka, jossa yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa, vaan tilassa toimii usean työnantajan työntekijöitä ja itsenäisiä työnsuorittajia. Kauppakeskuksessa kukin työnantaja hoitaa työsuojelun yhteistoiminnan oman työpaikkansa sisällä. Kauppakeskus on kuitenkin yhteisten vaarojen työpaikka siltä osin, kuin se itse luonteellaan aiheuttaa turvallisuusriskiä.
Kauppakeskus tuo yhteen isoja asiakasmääriä, joiden kulkeminen ja asioiminen aiheuttavat esimerkiksi korostuneita väkivalta- tai tapaturmariskejä.
Jokainen yrittäjä vastaa itsenäisesti omien työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta. Lisäksi yhteistoiminnalla huolehditaan edellä mainittujen yhteisten vaarojen torjunnasta kauppakeskuksen työnantajien keskinäisellä yhteistyöllä.
Kauppakeskuksissa asioi jopa satoja tuhansia ihmisiä päivittäin asiakkaina ja työntekijöinä. Nämä on otettava huomioon turvallisuusjohtamisessa. Kauppakeskuksen johto vaikuttaa omalla toiminnallaan turvallisuustoiminnan arvoperustaan. Ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä minimoidaan vaara- ja haittatilanteita ja eri tilanteisiin varaudutaan ohjeistuksella ja koulutuksella.
Yhteisiä vaara- ja haittatekijöitä voi aiheutua
- rakenteellisista ja teknisistä ratkaisuista
- työolosuhteissa ja työympäristössä tapahtuvista muutoksista
- aineiden ja tavaran varastoinnista ja kuljetuksista
- asiattomasta ja päihtyneiden käyttäytymisestä
- väkivallasta tai rikollisista teoista
- huumausaineiden käyttäjistä
- tulipalosta tai muista poikkeustilanteista.
Työsuojelu
Työsuojeluyhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Työsuojelun yhteistoimintavelvoite perustuu työturvallisuuslakiin.
Yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista ja niiden käsittelystä työnantajan ja työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ- suojeluyhteistoiminnasta sekä kaupan työsuojelusopimuksessa.
Työturvallisuuskeskuksen koulutukset
Koulutuksissamme korostuvat käytännönläheisyys, vahva työsuojeluosaaminen sekä monipuolinen eri alojen tuntemus. Koulutuksia järjestetään lähi-, monimuoto- ja verkko-opetuksena.