Ratkaisukeskeinen ajattelutapa
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa suosii sellaisia puheenaiheita ja ajattelumalleja, jotka lisäävät toiveikkuutta, tulevaisuuteen suuntautumista, voimavaroja ja edistymistä. Ratkaisukeskeisessä ajattelussa ongelmat käännetään tavoitteiksi ja myönteiseksi muutokseksi.
Mitä kauemmin erimielisyys on jatkunut, sitä todennäköisemmin sen lähdettä ei aina pystytä paikantamaan. Lopulta tilannetta saatetaan kuvata työyhteisössä hyvinkin epämääräisesti. Keskustelun on vallannut ongelmakeskeisyys ja toisten syyttely tilanteesta. Ollaan lisäksi juututtu menneisiin tapahtumiin ja kielteisten näkökulmien vatvomiseen.
Tällöin ratkaisukeskeinen lähestymistapa voi auttaa siirtymään eteenpäin. Se suosii sellaisia puheenaiheita ja ajattelumalleja, jotka lisäävät toiveikkuutta, tulevaisuuteen suuntautumista, voimavaroja ja edistymistä. Ratkaisukeskeisessä ajattelussa ongelmat käännetään tavoitteiksi ja myönteiseksi muutokseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja ja pysähdytään tietoisesti myös tunnistamaan, millaiset asiat toimivat tai ovat kunnossa jo nyt. Lisäksi tunnistetaan myönteisiä poikkeuksia eli niitä hetkiä ja tilanteita, jolloin tavoite, esimerkiksi sujuva yhteistyö, on toteutunut vaikka osittainkin.
Ratkaisukeskeisen ajattelutavan perusviestit ovat seuraavat:
- Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki.
- Tee lisää sitä, mikä toimii.
- Jos jokin ei toimi, tee jotain toisin.
- Pienikin onnistuminen voi kannustaa isompiin muutoksiin.
Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa lähdetään liikkeelle tunnistamalla yhdessä asia, joka häiritsee tai estää työn sujumista. Tavoitteena on tulla tietoiseksi ongelmasta ja myös siihen liittyvistä tunteista. Lähtökohtana voi olla esimerkiksi yhdessä todettu tyytymättömyys työyhteisön nykytilanteeseen. Vaikka ongelma nostetaankin esille, pääpaino keskustelussa on toivotussa tilanteessa ja voimavaroissa, joiden avulla on tähän mennessä ratkottu ongelmia ja selvitty hankalissa tilanteissa. On tärkeää, ettei toisten syyttelyä sallita keskustelun aikana.
Kun ongelma on paikannettu, siirrytään myönteisen tulevaisuuden kuvan muodostamiseen. Tästä kannattaa keskustella niin kauan, että yhteinen tavoitetila konkretisoituu. Kun tavoite on kaikkien mielessä riittävän selkeä, siirrytään ratkaisujen etsimiseen. Yhdessä hahmotellaan pieniä, helposti toteutettavia tekoja, jotka vievät tavoitetta kohti. Näin edistyminen haluttuun suuntaan saadaan näkyväksi. Pienenkin myönteisen muutoksen paikantaminen voi vahvistaa motivaatiota ja kannustaa isompiin muutoksiin.
Ratkaisukeskeisessä prosessissa häiriön syyt tunnistetaan ja tunnustetaan yhdessä kaikkien osallisten kesken. Sen jälkeen ongelma jätetään taakse ja keskitytään hyvien ja toimivien asioiden edistämiseen. Ratkaisukeskeisyys ohjaa myös miettimään, kuuluvatko asiat ylipäätään omaan tai työyhteisön päätösvaltaan ja missä määrin asioihin on mahdollista vaikuttaa. Muutoksessa jokaisen on hyvä keskittyä niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. Voitte käyttää tässä apuna ns. vaikuttamisen kehiä. [linkitys]
Ihmiset tekevät mieluiten sellaista, mistä heille on hyötyä ja minkä he kokevat mielekkääksi. Niinpä kannattaa pohtia yhdessä myös sitä, ketkä kaikki hyötyvät muutoksesta ja miten he siitä hyötyvät.
Ratkaisukeskeisessä prosessissa pohditaan yhdessä vaiheittain:
- Minkä hyvän halutaan alkavan? Mitä toivotaan nykyisen tilalle?
- Millaista on, kun yhteinen työ sujuu hyvin? Miten se näkyy?
- Ketkä kaikki hyötyvät muutoksesta? Miten?
- Mikä auttaa muutoksessa? Mikä on auttanut tähän asti? Miten olemme aikaisemmin selvinneet hankalista tilanteista? Mitä teimme tuolloin käytännössä?
- Mistä huomaamme, että edistystä on tapahtunut? Mitä jo nyt on tapahtunut?
Onnistunut ratkaisukeskeinen keskustelu
Jos näkemysero tai erimielisyys vaikuttaa töiden sujumiseen tai yhteistyöhön, kannattaa se ottaa puheeksi. Mieti ennen puheeksi ottamista, mistä olet harmistunut. Mihin asioihin toivot muutosta? Mieti myös, mitä itse voisit tehdä toisin, jotta esimerkiksi yhteistyönne sujuisi paremmin. Entä mikä olisi sopiva tilanne ja paikka asian esille ottamiseen?
Tunnista myös, milloin olet riittävän rauhallinen käsittelemään asiaa. Oma tunnetilasi vaikuttaa keskustelun onnistumiseen. Kun olet rauhoittanut mielesi, pystyt kuuntelemaan toista paremmin ja näkemään asian laajemmin.
Jokaisella on tarve tulla kuulluksi. Kaipaamme myös kunnioitusta ja arvostusta. Tutki siis ennen keskustelun aloittamista omaa hyväntahtoisuuttasi: mihin pyrit ja mitä ajattelet toisesta?
Aloita kertomalla lyhyesti toiselle, mikä sinua huolestuttaa tai harmittaa työhön liittyen taikka mitkä asiat sinä koet ongelmallisina. Pyydä toista kertomaan, miten hän kokee tai näkee tilanteen. Anna aikaa miettiä rauhassa, älä kiirehdi. Voi olla, että yllätit toisen täysin ja hän tarvitsee aikaa vastaamiseen. Älä keskeytä toisen puhetta äläkä intä, vähättele, puhu päälle tai väitä vastaan.
Pyri osaltasi siihen, että keskustelu on mahdollisimman myönteinen. Tällöin saatte parhaimmat ideat esille. Pelko kaventaa ajattelua, sillä uhan edessä
- työmuistin kapasiteetti laskee
- kuunteleminen ja ymmärtäminen heikkenevät
- oivallus- ja ongelmanratkaisukyky heikkenevät, jopa lamaantuvat
- avoimuus sekä empatia- ja yhteistyökyky kärsivät.
Pyri myös kuuntelemaan toista hyväntahtoisesti: mikä alkuperäinen hyvä tarkoitus toisella on saattanut olla toimintansa taustalla.
Jos olette kovin eri mieltä tilanteesta, kertaa molempien näkemykset ääneen. Voit tarvittaessa kirjoittaa ne näkyviin, jos se on mahdollista. Miettikää sitten yhdessä, mitä lähdette tavoittelemaan, että työ sujuisi paremmin.
- Mikä on tavoite? Millaiseen yhteistyöhön tai tekemiseen pyritte?
- Mikä auttaa ja edistää työn sujumisessa? Mikä on aikaisemmin auttanut?
- Minkä asioiden tulisi muuttua ja miten, että pääsisitte riittävän hyvään lopputulokseen?
- Mitä voidaan tehdä heti?
- Mistä olisi helpointa aloittaa? Mistä asioista tai käytännöistä voidaan sopia heti?
Yhteistyötilannetta voi lähteä tarkastelemaan asteikkokysymyksen ja kuvitteellisen janan avulla. Janan sijainti määritellään esimerkiksi kahden tuolin välille.
Jokainen miettii ensin mielessään yhteistyön tilannetta tällä hetkellä: Minkä numeron antaisit tämänhetkiselle yhteistyölle asteikolla 1−10, jossa 1 tarkoittaa huonointa mahdollista ja 10 parasta mahdollista tilannetta?
Kukin siirtyy janalla paikkaan, joka kuvaa omaa käsitystä (numeroa), tai muutoin merkitsee sovitulla tavalla valitsemansa paikan janalla. Seuraavaksi kaikkia pyydetään juttelemaan janalla lähinnä olevien kanssa siitä, mikä sai valitsemaan juuri tämän paikan. Keskustelun päätteeksi asioita kootaan näkyviin, esimerkiksi fläpille tai yhteisen työskentelyn mahdollistavaan jaettuun asiakirjaan tai sovellukseen, kuten Flinga tai Padlet.
Kun yhteinen tilannekuva on tehty, varmistetaan, puuttuuko siitä joitain näkökulmia, ja lisätään mahdollisesti puuttuvat asiat. Tämän jälkeen voidaan pohtia parin kanssa, pienryhmässä tai kaikki yhdessä, mikä auttaisi eteenpäin. Pohdinnan tavoitteena on löytää vastauksia kysymykseen: Millaiset asiat edistäisivät yhteenkuuluvuuttamme ja yhteistyötämme?
Usein esille tuodut sanat voivat tässä vaiheessa olla käytännön toteuttamisen kannalta laajoja tai monimerkityksellisiä, kuten arvostus, myönteisyys, kunnioitus, työskentelyrauha tai avoimuus. Näistä jokaisen kohdalla onkin tärkeää pohtia:
- Mitä teemme käytännössä, kun asia X toteutuu?
- Miten tai mistä huomaamme asian X edistymisen? Entä mistä toiset voivat huomata sen?
- Millaisia asioita ei enää ole, kun asia X on lisääntynyt toivotusti?
Voitte jatkaa työskentelyä käyttäen esimerkiksi OPERA-työskentelytapaa.
Ratkaisukeskeisiä kysymyksiä myönteisen näkökulman löytymiseksi:
- Jos antaisit asteikolla 1−10 numeron nykytilanteelle, minkä numeron valitsisit? Mikä vaikuttaa siihen, että päädyit tähän arvioon?
- Jos antaisit tilanteelle puoli numeroa paremman arvion, mitä olisi tapahtunut? Miten se näkyisi käytännössä? Miten ihmiset toimisivat? Miten sinä toimisit?
- Jos tilanne olisi ratkaistu, millaista työpaikalla tai työyhteisössä silloin olisi? Miten se näkyisi käytännössä? Miten ihmiset toimisivat? Miten sinä toimisit?
- Millaiset asiat tai muutokset olisivat mahdollisia?
- Ketä kaikkia parempi tilanne hyödyttäisi? Miten sinä hyötyisit tilanteesta? Entä muut?
Lisätietoja
